Mitä ratkaisukeskeinen lyhytterapia tai keskusteluapu on?

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on asiakasta kunnioittavaa, vuorovaikutuksellista matalan kynnyksen psykososiaalista keskustelutukea. Keskustelua ohjaa se, mitä asiakas haluaa, mitä asiakas sanoo ja terapeutin hallitsema ratkaisukeskeinen toimintamalli. Ytimessä on auttaa asiakasta kohti mielekkäämpää elämää, lähtien siitä, mitä asiakas itse kokee mielekkääksi elämäksi. Pääpaino on nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Tavoitteena on kuulluksi tullut asiakas, josta rakentuu yhä vahvempi oman elämänsä toimija. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on matalan kynnyksen keskusteluapua, johon voi hakeutua nopeasti ilman lääkärin lähetettä.

Miten asiakkaan tulee toimia?

Laita viesti joko yhteystietolomakkeella tai sähköpostilla (sirkku.hellman@gmail.com). Ei tarvitse siinä antaa tarkkaa kuvausta tilanteestasi. Sovitaan aika konsultaatiokeskusteluun, jossa käydään tilannettasi läpi lyhyesti ja sovitaan aika varsinaiseen keskusteluun. Vaihtoehtoisesti niin halutessasi, voidaan sopia jo suoraan aika varsinaiseen keskusteluun ilman konsultaatiokeskustelua. Mieti myös etukäteen haluatko tavata mieluummin paikanpäällä (Helsingissä Pasilassa tai jossain muualla) vaiko etänä.

Mitä konsultaatiokeskustelu tarkoittaa?

Konsultaatiokeskustelu on lyhyt tutustumiskeskustelu, jossa vielä varmistetaan, että sopiiko ratkaisukeskeinen keskusteluapu sinun ongelmaasi. Pystyn myös keskustelun pohjalta valmistautumaan paremmin varsinaiseen tapaamiseemme. Laadin myös keskustelun pohjalta pari kysymystä sinulle vapaaehtoiseen ennakkopohdintaan. Tavoitteeni on, että prosessi olisi sinulle kustannustehokas.

Konsultaatiokeskustelu ei maksa sinulle mitään ja on täysin ok, jos siinä päädyt, että tämä ei olekaan sinulle sopiva tapa. Kerron myös itse, jos tuntuu siltä, että joku toinen terapiamalli olisi sinulle parempi.

Missä keskustelut voidaan järjestää?

Tarjoan keskusteluapua joustavasti joko etänä tai työpisteelläni Helsingin Pasilassa osoitteessa Opastinsilta 6. Etänä toimittaessa lähetän sinulle google meetissä tapaamiskutsun. Google meet on toiminut oikein hyvin riippumatta asiakkaan järjestelmistä. Tavattaessa Pasilassa tulen sinua ulos vastaan, jolloin löydät helposti oikeaan paikkaan. Mikäsi Pasila on sinulle huono sijainti, voidaan tavata myös jossain sinua lähellä olevassa paikassa pääkaupunkiseudulla, esim. kirjastojen neuvottelutilat tai rauhalliset kahvilat.

Miten minun pitää valmistautua terapiakeskusteluun?

Mitään pakollista valmistautumista ei ole, mutta lähetän sinulle pari etukäteiskysymystä konsultaatiokeskustelun jälkeen/ ajasta sovittaessa. Voit halutessasi pohtia niitä, ja se on toki suositeltavaa. Tämä siitä syystä, että saadaan käytettyä keskusteluaika mahdollisimman tehokkaasti. Tarkoitukseni on, että keskusteluapu on sinulle mahdollisimman kustannustehokasta. Ennakko-orientoituminen vastaamalla kysymyksiin edesauttaa sitä, että tuloksiin päästään nopeammin.

Mitä tarkoittaa kertaterapia tai käynti kerrallaan terapia?

Käynti kerrallaan terapia / kertaterapia tarkoittaa sitä, että pyritään saamaan mahdollisimman paljon tuloksia yhdellä tapaamiskerralla. Vaikka nimitys viittaa yhteen kertaan, se ei ei tarkoita, etteikö asiakas voisi tulla uudestaan. Pallo tapaamisesta on asiakkaalla. Asiakkaan ei siis tarvitse pelätä sitoutuvansa johonkin prosessiin pitkäksi aikaa ellei sitä halua/ ole varma tahtotilastaan.

Millaisissa ongelmissa ratkaisukeskeinen lyhytterapia tai keskusteluapu voi auttaa?

Ratkaisukeskeinen keskusteluapu sopii monenlaisiin elämän haastaviin tilanteisiin, kuten uupumus, stressi, ihmissuhdeongelmat. Se sopii hyvin myös erilaisiin elämänmuutostilanteisiin esim. riippuvuuksien hoito, painonhallinta, terveellisempiin elämäntapapoihin siirtyminen. Kirjo on todella laaja ja menetelmä sopii hyvin lapsista vanhuksiin.

Millaisiin tilanteisiin ratkaisukeskeinen lyhytterapia ei sovi?

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on matalan kynnyksen keskusteluapua, mutta se ei korvaa psykiatrista hoitoa tai pitkää psykoterapiaa vakavissa mielenterveyden ongelmissa (esim. akuutti psykoosi tai vakava masennus). Siitä ei varsinaisesti ole haittaakaan, ellei se lykkää psykiatrisen hoidon aloitusta. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että lyhytterapia sopii, kun ihmisellä on “tervettä voimavaraa” jäljellä ja hän pystyy pohtimaan tulevaisuutta. Jos voimat on kulutettu loppuun tai todellisuudentaju hämärtyy, tarvitaan järeämpiä keinoja.